Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tarinat

 

Tänne sitte vaan kirjottelemaan... Tarinoilla ei ole mitään maksimipituutta. Toivoisimme kuitenkin, että tarinoita EI kirjoitettaisi parin virkkeen pätkissä ;) Eli vähintäänkin viisi riviä tekstiä.

Tarinoissa voit siis käyttää muiden ropettajien kissoja, tai keksiä itse sivuhahmoja, joita EI tarvitse luoda (luominen alkaa olla kannattavaa jos kissa esiintyy useammassa tarinassa moneen kertaan). Jos käytät muiden kissoja älä satuta tai tapa niitä kysymättä kissan ropettajalta! Niin ja lisäksi tutustu ensin kissaan ettei käy niin, että tarinassasi kissa on hullu tappaja vaikka se olisi oikeasti ystävällinen!

Kirjoitus muodolla ei ole väliä, eli voit kirjoittaa minä-muodossa tai kertojalla. Kun aloitat tarinasi kirjoittamisen, laita nimi kohtaan ensin oman kissasi nimi ja sitten klaanisi nimi... ;3 (Tämä helpottaa huomattavasti meidän yp:iden työtä!)

 

Vuodenaika: Lehtikato eli talvi. Kuitenkin ilmasto alkaa pikkuhiljaa muuttumaan hiirenkorvaiseksi eli keväiseksi.

 

Ropetukset tänne

 

Ajankohtaista:

(Auttaa sinua, roppettajaa pysymään ajantasalla tapahtuvista asioista, myös tarinoissasi.)

Seuraava kokoontuminen 25.02. - 01.03.2018

Seuraava parantajien kokoontuminen 06.03. - 09.03.2018

Riistaa on paljon ja kaikki on hyvin, mutta öisin muutamaa valittua kissaa kalvavat huonot unet, mikä on merkki pahasta

Vieraskirja  1  2  3  4  > [ Kirjoita ]

Nimi: Tiikeritassu, Kuutamoklaani

18.02.2018 20:55
Syreenitassu katsahti Tiikeritassuun yhtä kaikki epäileisenä, ja Tiikeritassu hymyili kysyvänä. Syreenitassu kuitenkin käänsi katseensa pois, Sammaltassuun. Tiikeritassu näki kuinka Pajukukka nosti oppilaan Vasanloikan selkään, ja Pilvipyrstöja Pajukukka tukivat oppilasta ettei tämä tippuisi. Tiikeritassu ärähti ärsyyntyneenä.
"Oppilaat, tulkaa", Pilvipyrstö huudahti, ja aikuiset lähtivät liikkeelle. He etenivät melko hidasta vauhtia, ja Tiikeritassu pysytteli takana ja kaikkia jäljessä.

Leiriin ehdittiin nopeasti. He poikkesivat hakemaan saaliit, ja kiirehtivät sitten jatkamaan matkaa. Leirissä he saivat uteliaita ja huolestuneita katseita osakseen. Päällikkö lähestyi heitä. Soturit pysähtyivät ja kumarsivat. Päällikkö katseli Sammaltassua ilmeettömästi, ja sitten hänen katseensa kiersi kaikissa läsnäolijoissa, siis niissä jotka partioon olivat kuuluneet.
"Vie potilas parantajan luo", Varistähti sanoi Vasanloikalle, ja tämä nyökkäsi ja lähti parantajanpesää kohti.
"Mitä tapahtui?" mustaturkki kysyi.
"Tiikeritassu ja Sammaltassu tappelivat", Pilvipyrstö vastasi.
"Tai siis Tiikeritassu hyökkäsi täysin ilman syytä Sammaltassun kimppuun.
"Eikä, ei pidä paikkaansa", Tiikeritassu mutisi, mutta Pajukukka keskeytti hänet lyömällä häntänsä oppilaan suun eteen. Tiikeritassun teki mieli puraista mutta hän ei uskaltanut. Houkutti niin paljon.... ennenkuin tiikerinraidallinen naaras ehti toteuttaa aikeensa, Pajukukan häntä lähti siitä, ja Tiikeritassu vilkaisi sitä leikillään.
-*Kyllä sitä joskus sitten... pidä varasi, häntä!*
"Tiikeritassu", päällikkö naukui. Oppilas katsoi häneen.
"Häh?"
"Tiikeritassu! Miten sinä oikein puhut tai vastaat päällikölle?" Pajukukka räyhäsi. Tiikeritassu luimi korviaan.
*Kaikkiko minua syyttävät? Ole hiljaa hiirenaivo, jos et osaa kuin huutaa...*
"Anteeksi", hän silti tokaisi, vaikkei tarkoittanut sitä. Sitten hän katsoi Varistähteen.
"Mitä sinun mielessä tapahtui?" päällikkö kysyi.
Tiikeritassu empi hän aikaa.
"No tuota..." hän aloitti.
"En saanut saalista kiinni ja Sammaltassu alkoi loukata, nälviä, ja ärsyttää ja kiusata ja hän oli ivallinen. Ihan tahallaan, koska halusi ärsyttää. Sitten minä suutuin, ja hyökkäsin. Tarkoitukseni ei ollut satuttaa pahasti vaan näpäyttää että hän lopettaisi. Sitten Sammaltassu teeskenteli että häneen sattui hirveästi ja kaikki suuttuivat minulle... eikä kukaan uskonut minua, syyttivät vain."
"Selvä. Onko tämä totta, Syreenitassu?"
"Kyllä on", naaras vastasi ja Tiikeritassu vilkaisi häneen todellakin kiitollisena. Hymyilikin pienesti.
"Okei. Muut, menkää tekemään jotakin askareita tai mitä haluatte. Tiikeritassu menee pesääni. Onko selvä?"
"Kyllä", kaikki vastasivat. Päällikkö lähti parantajan pesää kohti. Tiikeritassu taas laahusti häntä maassa päällikön pesälle ja jäi sinne odottamaan.

Ei mennyt kauaa kun Varistähti tuli.
"Selvä, olen päättänyt rangaistuksesi. Seuraavat neljä päivää syöt viimeisenä, autat kaikkia vapaaehtoisesti, et mene yksin ulos, autat etenkin parantajaa, vaihdat makuualusia ja nypit kirppuja, tikkuja, takiaisia ja roskia vanhuksista kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti. Sen lisäksi jopa pennut saavat määrällä sinua. Onko selvä?"
Tiikeritassu huokasi turhautuneesti. Seuraavat neljä päivää tulisivat olemaan pitkät. No, olisi rangaistus voinut olla pahempikin. Ei tuossa ollut kuin kaikkien auttamista, viimeisenä syömistä, pentujen määräiltävänä olemista, vanhusten hoitamista. Ja risat päälle. Kyllä sen kestäisi...
"Kyllä on, Varistähti."
"Hyvä. Nyt menet mestarisi luo, hänelläkin varmaan on asiaa."
"Kyllä, Varistähti."
"Sen jälkeen ilmoitan klaanille rangaistuksestasi."
"Tietenkin, Varistähti."
"Ala mennä. Äläkä toista sitä 'kyllä, Varistähti', 'tietenkin, Varistähti'-juttua."
"Miten vain päällikkö haluaa."
Tiikeritassu purjehti ulos pesästä. Hän meni soturien pesälle, ja näki siellä mestarinsa.
"Hei", oppilas aloitti varovasti. Hän sai vastaansa naaraan ilmeettömän katseen.
"Niin."
"Sinulla oli kuulemma asiaa."
"Kyllä oli."
"No?" Tiikeritassu kysyi kärsimättömänä.
"En ymmärrä mikä sinuun meni. Varaudu siihen, että pitkään aikaan et tee mitään kivaa."
"Kyllä kyllä."
"Ja ala mennä ja muistakin miettiä vähän käytöstäsi."
"Tietenkin. Ja olen oikeasti pahoillani."
Sitten Tiikeritassu lähti. Hän juoksi oppilaiden pesälle, siellä ei ollut ketään ainakaan nyt. Syreenitassukin varmaan rakkaan Sammaltassunsa kanssa puhumassa Tiikeritassusta pahaa...
Naaras huokaisi. Hän meni kaikkein syrjäisimmälle makuualuselle ja käpertyä siihen kasvot pesän nurkkaan kohti.
Hän ei nukkunut. Ei edes yrittänyt. Naaras vain pohti, mikä ongelma Sammaltassulla ja ihan kaikilla oli. Jopa Syreenitassu taisi olla Sammaltassun pauloissa...
Naaras melkein nyyhkytti, mutta ei ihan. Silmät kuitenkin kiilsivät.

//hoi Syreenitassu, nyt tarvittaisiin kunnon kaveria..!
//Tikru xD

Vastaus:

Tämähän oli kunnon kp:eiden kaappaus tarina! Saat 40 kokkaretta.

- Jezkebel

Nimi: Tummatassu - Puroklaani

18.02.2018 20:27
Tummatassun olisi tehnyt mieli antaa suun avautua sepposen selälle ja kysyä oikein kuinka Hiiriturkki oli saanut kalan ja noin helposti sekä nopeasti.
"Minä voin ensin kokeilla!" Ruskatassu huudahti intoa täynnä ja sai mulkaisun mestariltaan.
"Jos huutelet noin kalat pelästyvät!"
Ruskatassu sulki nopeasti suunsa nolostuneena ja pyysi hiljaa anteeksi.
Tummatassu naurahti hiljaisesti.
Miksi Ututähti ei ollut vienyt häntä vielä harjoituksiin, vaikka heidät oltiin nimitetty juuri oppilaiksi ja päällikkö oli ollut paikalla?
"Hyvä juuri noin Ruskatassu."
Tummatassu ravisti päätään ja käänsi keltaisen katseensa takaisin kaksikkoon.
"Aseta tassusi- juuri siihen!" Hiiriturkki hymähti iloisesti ja nyökkäsi kohti hopeista kalaa joka ui lähemmäs, "Yritähän saada tuo kiinni."
"Okei", Ruskatassu mumisi katse intensiivisesti kalassa.
Hänen siskonsa jännitti lihaksiaan ja nosti tassuaan hitaasti ylemmäs. Sitten hän kauhaisi ja sai kuin saikin kalan tassuihinsa, mutta ennen, kuin hän kerkesi tehdä mitään oli kala jo livennyt tassuista takaisin veteen.
Tummatassun teki mieli alkaa nauraa hämmästyneelle siskolleen, muttei viitsinyt. Toinenhan voisi loukkaantua!
"Se oli ihan hyvin, mutta ole seuraavalla kerralla tarkkaavaisempi", Hiiriturkki naukaisi ja räpäytti naarasoppilaalle silmiään.
Kaiken harjoittelun lopuksi oli Tummatassulla pieni kala hänen harmaiden tassujensa edessä.
Hän nappasi sen hampaisiinsa ja seurasi kahta naarasta metsästä leiriin.
Hän vei saaliinsa tuoresaaliskasalle ja istahti alas hymähtäen.
"Nappasitko itse tuon kalan?"
Jonkun tutun kuuloinen ääni kuului hänen takaatansa.
Hän käänsi katseensa samaiseen kermanvalkoiseen naaraaseen, jonka taivaansiniset silmät tuikkivat uteliaisuutta.
"Kyllä neiti nimetön", hän vastasi ja nosi sen saman itsevarman hymyn kasvoilleen.
"Ääh sano enemminkin Sädetassu", naaras naurahti ja istahti hänen vierelleen ja nyökkäsi kalaa kohden, "Hyvin napattu ensimmäiseksi oppilaspäiväksi."
Tummatassu nyökkäsi hymähtäen,
"Niin kait sitten!"

Vastaus:

Ja mysteerikissan heniköllisyys selvitetty! Saat 17 kp:ta.

- Jezkebel

Nimi: Syreenitassu - Kuutamoklaani

18.02.2018 20:09
Syreenitassu mulkoili itkevää ja valittavaa Sammaltassua, jonka ympärillä muut soturit pörräsivät, kuin jotkin kärpäset.
"ai, auh, voi minua, sattuu, en ymmärrä, miksi Tiikeritassu teki niin. Aii-i, älä, sattuu, ovatko haavat vakavat?" Sammaltassu ulvoi nyyhkyttäen ja heittäytyi Pilvipyrstöä kohden jonka silmät loistivat hiukan epäluuloisina, mutta enimmäkseen huolestuneina.
"Ei, ei ole, mihin sattuu?" Pilvipyrstö kysyi vilkuillen huolestuneena harmaavalko laikullisen naaraan haavoja, jotka olivatkin niin "isoja" ja "vakavia"! Ja pyh!
"Kaikkialle!" Sammaltassu ulvahti. "Voi, Pilvipyrstö", hän itki aidon kuuloisesti ja silmät itkuisina.
Syreenitassu nosti huultaan inhon merkkinä ylemmäs ja siristi silmiään.
Eikö kukaan huomannut naaraan esittämistä?
"Voitko sinä... voisitko sinä auttaa minua... kävelemään.., voisitko?"
Syreenitassun silmät viiruntuivat hieman ja kynnet pyrkivät tulemaan ulos.
Mikä Sammaltassua riivasi!? Hän aivan varmasti tiesi, että hänkin tykkäsi tuosta kyseisestä kollista ja se sai naaraan sykkeen nousemaan nollasta sataan kertaheittämällä.
Hän käänsi raivostuneen katseensa (jota hän kyllä yritti hillitä) Tiikeritassuun.
Toinen katsoi häntä yhtä epäluuloisena meripihkaisilla silmillään.
*Eikö hänkään uskonut Sammaltassun säälittävää sepitystä?* Syreenitassu kursti kulmiaan ja heilautti tuuheaa, mustaa häntäänsä ärtyneenä.
"Palataan leiriin!" Vasanloikka huudahti vilkaisten heitä silmiään siristäen ja lähti Pilvipyrstön kanssa raahaamaan Sammaltassua leiriä kohti. Pajukukka seurasi vaitonaisena.
Syreenitassu mulkaisi loittonevaa nelikköä ennen, kuin lähti hitaaseen kävelytahtiin.
Häntä puistatti Sammaltassun ilkeät sanat Tiikeritassulle ja se, että hän valehteli ja yritti viedä Pilvipyrstön kaiken huomion!
Ehkä hän olikin hieman ihastunut...?
Hän käänsi katseensa takaisin Tiikeritassuun.
"En ymmärrä yhtään Sammaltassua. Miksi hän on niin ilkeä ja valehtelee minkä kerkeää? Minulle hän oli niin mukava ja yhtäkkiä sinulle niin ilkeä..."
Hän huokaisi ja odotti mitä mieltä Tiikeritassu mahtoi olla...
//Meikäläinen :)?
Tykkään tosi paljon Tiikeritassusta!♡ Ja oot tosi hyvä kirjottaa ♡.♡ ja haittaako Jezkebel jos Syreenitassusta tulis hieman myöhemmin soturi? :)

Vastaus:

Ei haittaa ollenkaan, jos vaikka viikonloppuna kirjoittaisit Syreenitassun viimeistään soturiksi? Ja haluatko ilmoittaa Syreenitassun soturinimen nyt pulinaviekkuun vai vasta nimitys tarinassa? Ja ne kp:t... 14.

- Jezkebel

Nimi: Tiikeritassu, Kuutamoklaani

18.02.2018 19:23
Syreenitassu puolusti häntä! Tiikeritassun teki mieli kehrätä ilosta, kun Syreenitassu ei asettunutkaan hänen puolelleen. Sitten Vasanloikka käänsi raivostuneen jaa pettyneen katseensa Tiikeritassuun, joka katseli epätietoisena maahan.
"Anteeksi", tämä pyysi. Vasanloikka murahti.
"Sietääkin pyytää. En olisi sinusta uskonut, Tiikeritassu." Sitten mestari kääntyi kannoillaan ja marssi Sammaltassun luo. Tiikeritassu vain vilkaisi pikaisesti siihen suuntaan.
"Rangaistuksesi päättää päällikkö!" Vasanloikka vielä huusi olkaa yli. Samassa Sammaltassu kaatui maahan ja alkoi itkeä. Naaras (?)hautasi kasvonsa tassuihinsa, ja Tiikeritassu huolestui. Ei kai häntä noin paljon sattunut? Kaikki kolme aikuista parveilivat itkevän ja valittavan Sammaltassun ympärillä. Kun Pajukukka yritti nostaa oppilasta, Sammaltassu pyristeli vapaaksi.
"Ei, olen kunnossa", hän naukaisi itkuisella äänellä. Tiikeritassu rypisti otsaansa. Hän ei nähnyt kyyneleitä. Samassa Sammaltassu kaatui uudelleen, tällä kertaa kohti Pilvipyrstöä. Kellertävä kolli nappasi hänen niskastaan kiinni. Sammaltassu alkoi uudelleen pitämään itkevää ääntä, mutta Tiikeritassua epäilytti yhä enemmän.
"Ai, aii, sattuu!", oppilas valitti. Tiikeritassu sähähti. Tuo vaikutti ihan esittämiseltä... "ai, auh, voi minua, sattuu, en ymmärrä, miksi Tiikeritassu teki niin. Aii-i, älä, sattuu, ovatko haavat vakavat?" Sammaltassu valitti.
"Ei, ei ole, mihin sattui?" Pilvipyrstö kysyi huolissaan.
"Kaikkialle!" Sammaltassu ulvahti. "Voi, Pilvipyrstö", hän itki aidon kuuloisesti ja silmät itkuisina. Mutta miksi Tiikeritassu murisi epäileväisenä? "Voitko sinä... voisitko sinä auttaa minua... kävelemään.., voisitko?" hän kysyi. Tuostahan paistoi epäaitous ja näytteleminen läpi! Eikö kukaan huomannut sitä?
Tiikeritassu katsahti Syreenitassuun epätoivoisena, mutta vähän toiveikkaana. Uskoiko Sureenitassukin?

//Tikru?

Vastaus:

En nyt keksi mitään kommentoitavaa tähän tarinaan, mutta saat 10 kp:ta.

- Jezkebel

Nimi: Sielutassu ~ Erakko

18.02.2018 17:21
Availin silmiäni ja päästin pitkän haukoituksen suustani. Olin viimeyönä saanutkin päästäisen kiinni ja asettunut pusikkoon syömään sitä, suojaan viileältä tuulelta ja mahdollisilta Puroklaanilaisilta. Päästäinen ei ollut vienyt nälkääni, mutta pystyin kuitenkin nukkumaan loppuyön rauhallisesti, eikä kurniva vatsani häirinnyt minua ollenkaan. Nousin ulos pusikosta ja venyttelin raajojani. Nouseva aurinko sai hangen kiiltämään todella kirkkaasti ja minun oli pakko siristää silmiäni, etten vain olisi sokaistunut. Vielä totutellessani silmiäni valoon haistelin ympäristöäni ja tarkistin aluetta klaanikissojen varalta. Kiitin Tähtiklaania siitä, että olinpaikkani oli tähän mennessä pysynyt salaisuutena Puroklaanilaisille. Vatsani kuristessa lähdin etsimään riistaa, pysytellen kuitenkin Puroklaanin alueen reunamilla. Tunsin pientä kihelmöintiä tassuissani ja niskakarvani olivat pörhistyneet. Klaanien rajapartiot yleensä kiertäisivät rajojaan tähän aikaan ja kiinnijäämisen riski suureni jokaisella askeleella minkä otin. Rukoilin Tähtiklaania pitämään minut piilossa vielä hetken ajan. Jos haluaisin pysyä turvassa, minun olisi järkevintä mennä Puroklaanin metsäalueelle, paikkaan missä Puroklaanilaiset eivät niin useasti käy. Mutta Luuklaanilaiset käyvät senkin edestä. Kylmät väreet kulkivat ympäri kehoani. Tiedä sitten johtuiko se kylmästä vai ajatuksesta tuosta murhaajaklaanista.
"Mutta on järkevintä mennä sinne, jos haluan pysyä elossa", naukaisin itselleni rohkaisevasti ja lähdin kulkemaan hangessa nopeampaa tahtia. Riistan haju oli kaikonnut, mutta löytäisin kyllä varmasti sitä myöhemminkin.

Kylmä tuulenvire heittelehti turkkini karvaa sinne tänne ja sai minut tärisemään vielä pahemmin kylmästä. Olin menettänyt tunnon anturoistani ja jalkani tuntuivat todella kankeilta ja raskailta. Korviani suorastaan vihloi ja silmäni vuotivat. Poskikarvoihini oli ilmestynyt jäätä. Olin kävellyt pitkin Puroklaanin aluetta, kunnes olin päässyt kohtaan, missä virtasi niin leveä joki ettei sen yli päässyt hyppäämällä. Olin joutunut kääntymään takaisin ja suuntaamaan Neljänvirran tammelle, että pääsisin sen kautta kiertämään Puroklaanin metsäalueelle. Nimittäin syvemmälle Puroklaanin alueelle en halunnut mennä. Olisin todennäköisemmin jäänyt kiinni tai huomaamattani kävellyt jään päälle ja sen rikkoutuessa hukkunut. Päivä oli jo pitkällä, oli melkein aurinkohuippu, enkä ollut löytänyt yhtään riistaa mistään. Koko kehoni huusi taukoa, lämpöä ja ruokaa. Yritin kuitenkin päättäväisenä vain jatkaa matkaani ja olla välittämättä näistä kolmesta asiasta. Näin Neljänvirran tammen edessäni ja huokaisin helpotuksesta. Enää ei olisi kamalan pitkää matkaa tammelle ja voisin jäädä sen juurakkoon lepäämään.

//Joku kissa joka on jotenkin päätynyt Neljänvirran tammelle?

Nimi: Tikru

18.02.2018 13:01
Apua anteeks! xD En tajunnu et ekan sanoin Ruskatassu ja sitten Täplätassu :O No siis tarkotin kokoajan Ruskatassua! Sori tää "pikku" virhe :'D

Vastaus:

Ei se mitään, virheitä sattuu kaikille.

- Jezkebel

Nimi: Tummatassu - Puroklaani

18.02.2018 12:59
Tummatassun maha murisi hieman ja tuo tassutteli kohti tuoresaaliskasaa joka näytti todella houkuttavalta.
"Tummatassu!"
Hän pysähtyi ja käänsi katseensa hieman taaemmas, jossa seisoivat Ruskatassu sekä Hiiriturkki.
Hän kallisti päätään.
"Mitä?"
Täplätassu loikki hänen luokseen.
"Olemme lähdössä Hiiriturkin kanssa metsästämään ja ehkä myöhemmin taisteluharjoituksiin. Ajattelimme, että sinäkin voisit tulla", Täplätassu selitti silmät innosta tuikkien.
"Hyvä on!" hän naurahti ja seurasi veljeään Hiiriturkin luokse ja siitä sitten metsälle.
Metsä oli todella hiljainen, vain parin linnun viserrys kuului jostakin todella kaukaa ja Tummatassu kääntelikin korviaan nopeaan tahtiin eri suuntiin.
Oli aivan mahtavaa olla jo oppilas!
He pysähtyivät pienelle aukiolle. Aurinko siivilöityi kauniisti puiden välistä tehden heidän kaikkien turkille valoisia kohtia.
Tummatassun huomion kuitenkin kiinnitti vähän matkan päässä soliseva puro. Se sädehti valossa ja kiemurteli jatkaen vain matkaansa.
"Tulkaahan sitten", Hiiriturkki naukaisi hymähtäen ja johdatti kaksi harmaata oppilasta puron äärelle.
Vaaleanruskean raidallisen naaraan katse siirtyi veljeksistä solisevaan puroon ja hän kyyristyi. Hän huiskautti häntäänsä ja he toistivat soturin eleen.
Tummatassu katsoi kiinnostuneena yhden kalan uintia. Se oli melkein pinnalla ja Hiiriturkinkin katse oli kiinnittynyt siihen. Tuon lihakset näyttivät hieman jännittyvän ja sitten hän kauhaisi tassullaan kalan ylös, mutta juuri, kun se oli lipeämässä hänen tassuistaan, Hiiriturkki nappasi sen hampaisiinsa ja tappoi nopealla puraisulla.
Hän laski kalan heidän viereensä kääntäen katseensa oppilaisiin virneen kera.
"Todella helppoa, kun keskittyy."

Vastaus:

Tummatassulla ja Ruskatassulla opetustuokio menossa. Tarinasta tulee 12 kokkaretta.

- Jezkebel

Nimi: Syreenitassu - Kuutamoklaani

18.02.2018 12:20
Kaikki oli tapahtunut todella nopeasti. Äsken vasta Sammaltassu oli ivaillut hänelle Tiikeritassusta ja saanut Syreenitassun mustan turkin nousemaan.
Miksi Sammaltassu oli niin ilkeä Tiikeritassua kohti? Ei tiikeriraidallinen oppilas ollut tehnyt mitään!
Tiikeritassu oli loikannut vihaisen ulvaisun kera Sammaltassun kimppuun ja he olivat lentäneet kauemmas. Syreenitassu oli jännittynyt ja katsonut sivusta järkyttyneenä, kun kaksi oppilasta olivat vierineet kauemmas hampaiden ja kynsien sekamelskana.
Juuri, kun Tiikeritassu oli jatkanut hyökkäystään oli Pilvipyrstö napannut tuon niskanahasta kiinni ja heittänyt kauemmas ja siinä samassa tuo oli noussut salamana tassuilleen ja jäänyt vapisemaan paikoilleen.
Syreenitassu henkäisi ja käänsi ruskeaoranssi sekoituksellisen katseensa Sammaltassuun joka näytti olevan pelästynyt. Syreenitassun katse kiersi kuun vanhemman oppilan haavoissa, ei ne olleet tappavat, joten ei kait tilanne niin paha voinut olla?
Syreenitassu katsahti sitten taas Tiikeritassua jonka koko vartalo vieläkin tärisi.
"...en tiedä miksi Tiikeritassu hyökkäsi, minä en tehnyt mitään, onkohan hän ihan normaali? Minä vain juttelin mukavia ja yritin keskustella hänen kanssaan ja hän sitten vain hyökkäsi, en ymmärrä miksi, minä koitin olla niin ystävällinen..."
Hän kuuli Sammaltassun kiihtyneen selityksen ja hänen turkkinsa tunsi nousevan hieman.
Miksi Sammaltassu valehteli? Hän oli ollut se ilkeämpi joka oikein kaipasi pientä näpäystä!
"Tuo ei ole totta!" Tiikeritassu ulvaisi närkästyneenä ja katsahti häntä epätoivoisesti ja jatkoi,
"Hän jutteli Syreenitassun kanssa ja sanoi Syreenitassulle kaikkea pahaa minusta, ja loukkasi koko ajan, ja puhui niin kovaa että minä kuulin! En minä muuten olisi tapellut, mutta kun hän-"
"Tiikeritassu, nyt hiljaa!" Lause keskeytyi Vasanloikan vihaiseen jylinään joka sai tiikeriraidallisen naarasoppilaan kääntämään katseensa mestariinsa.
Hän kohotti ryhtinsä ja tuijotti mestariaan.
"Se on ihan totta! Sammaltassu puhui minusta kaikkea pahaa!" Tiikeritassu ulvaisi ja hänen mestarinsa näytti hetken miettivän, kunnes käänsi katseensa Syreenitassuun.
Vasanloikan olemus oli todella vihainen ja pettynyt. Tuon ruskea raidallinen turkki oli pystyssä ja hampaat irvessä. Meripihkainen katse oli lukittautunut häneen.
"Syreenitassu!" naaras sähähti, "Onko tämä totta?"
Syreenitassu ei saanut katsettaan irti Vasanloikan pistävistä meripihkaisista silmistä, tai sitten hän ei vain uskaltanut kääntää päätään pois.
"Se on täysin totta", hän aloitti ja huiskaisi häntäänsä olettaen, että Sammaltassu oli siellä päin.
"Sammaltassu ivasi Tiikeritassua kokoajan ja kuiskutteli minulle pahaa Tiikeritassusta. Hän teki sen kaiken aivan tahallaan ja ei ole ihmekkään, että hänen kimppuunsa hyökättiin. Minusta se on aivan oikein."
//Meikäläinen?

Vastaus:

Ihanaa, että Syreenitassu puollustaa ystäviään, eikä valehdellut. Saat 17 kp:ta tarinasta.

- Jezkebel

Nimi: Tiikeritassu, Kuutamoklaani

18.02.2018 11:11
Tiikeritassu hymyili, kun Syreenitassu kehui häntä, ja nyökkäsi pienesti. Sitten hänen ilmeensä vakavoitui, kun Sammaltassu purjehti heidän väliinsä ja naukaisi:
"Kaipa se olisi ollut edes yritys jos olisit saanut sen kiinni!"
Tiikeritassu katsoi häneen vähän tymistyneenä. Mikä ihme tuotakin vaivasi? Naaras hillitsi itsensä vaivoin, ettei sähähtäisi, mutta hän loukkaantui kuitenkin.
"Olisit itse ottanut sen kiinni, senkin hiirenaivo! Älä ala muita loukkaamaan, ennenkuin itse opit metsästämään", tiikeriraitainen naaras kuitenkin sähisi ja siirtyi ääneti kauemmas Sammaltassusta. Hän asteli hiljempaa ja jättäytyi taakse, aina mulkoillen inhottavaa Sammaltassua. Sitten hän höristi korviaan.
Sammaltassu supitti jotakin Syreenitassun korvaan, ja naaras kuuli sen. Tarkoituksella, vai?
"Olisin odottanut parempaa tulosta Tiikeritassulta. Hänhän oli aivan surkea! Jopa minä olisin saanut sen kiinni. Ja katso nyt, tuolla se murjottaa, hahhah. Ei kestä mitään, aika nolo", Sammaltassu nauroi erittäin ivallisesti. Tiikeritassu näki hänen vilkaisevan tiikeriraitaiseen oppilaaseen pilkallisesti. Tiikeritassu ärisi hiljaa ja jännitti lihaksensa. Typerä karvapallohan haastoi riitaa! Ei tainnut tietää että Tiikeritassu oli melkoinen tappelukuningatar, ei häntä kukaan voittanut... -ainakaan pentuaikoina. Tiikeritassua syyhytti hyökätä Sammaltassun niskaan, osasiko hän tapella oppilaanakin samoin kuin pentuna, ja vieläpä melkein-oikeassa tappelussa? Kuitenkaan hän ei voinut tehdä mitään. Aikuiset soturit näkisivät.... ja ei se olisi oikein...
"Pikku raukka, päällikkö taisi unohtaa että hän on vielä ihan pikkupentu..."
*Äh, ketunläjät oikeudesta!* Tiikeritassu jännitti lihaksensa. Tuo oli viimeinen tikki. Ärjäisyn saattelemana hän liisi hirveää vauhtia kohti Sammaltassua. Kaikki varmaan kääntyivät katsomaan, mutta Tiikeritassu näki vain Sammaltassun joka kääntyi hämmästyneenä, suu auki Tiikeritassun suuntaan.
Sammaltassu ei ehtinyt tehdä elettäkään, ennenkuin tiikeriraitainen oppilas iskeytyi häneen. Tiikeritassu tunsi kynsiensä uppoavan toisen oppilaan rintaan, ja kuin sumun takaa hän kuuli vihollisensa vinkuvan kivusta, ja vielä kauempaa, sankemman sumun keskeltä aikuiset ulvoivat jonkinmoisia lopetuskäskyjä.
Tiikeritassu ei lopettanut. Hän tarrasi kynsillaan Sammaltassuun, ja kaksikko kieri Sammaltassuun nähden taaksepäin. Monen ketunmitan päästä vauhti pysähtyi ja Tiikeritassu jäi Sammaltassun alle. Sammaltassu kuitenkin vain ryntäsi pystyyn ja juoksi ulvoen kohti sotureita. Tiikeritassu oli salamana ylhäällä ja loikkasi kohti Sammaltassua kaataen tämän maahan. Hän piti vanhempaa oppilasta maassa vasemmalla tassullaan ja takakäpälillään, ja oikealla tassullaan läimi oppilaan turkkia.
Samassa tiukat hampaat tarttuivat hänen niskaansa ja viskasivat kauemmas. Hän luisui maassa ja pääsi vauhdissa ylös. Enää hän ei kuitenkaan hyökännyt vaan jäi siihen vapisemaan. Hän ei tiennyt enää tunteitaan.
Pilvipyrstö oli heittänyt hänet kauemmas oppilaasta ja nyt se, ja Pajukukka palvelivat Sammaltassun ympärillä. Tiikeritassu näki hänen nousevan säikähtäneenä pystyyn, ja oppilas kuuli hänen päättävän kiihtyneesti.
"...en tiedä miksi Tiikeritassu hyökkäsi, minä en tehnyt mitään, onkohan hän ihan normaali? Minä vain juttelin mukavia ja yritin keskustella hänen kanssaan ja hän sitten vain hyökkäsi, en ymmärrä miksi, minä koitin olla niin ystävällinen..."
"Tuo ei ole totta!" Tiikeritassu ulvaisi närkästyneenä. "Hän jutteli Syreenitassun kanssa ja sanoi Syreenitassulle kaikkea pahaa minusta, ja loukkasi koko ajan, ja puhui niin kovaa että minä kuulin! En minä muuten olisi tapellut, mutta kun hän-"
"Tiikeritassu, nyt hiljaa!" kuului raivostunut jylinä. Vasanloikka asteli vihaisena häntä kohti. Tiikeritassu kohotti ryhtinsä itsevarmana mutta loukkaantuneena. Eikö Vasanloikka uskonut?
"Se on ihan totta! Sammaltassu puhui minusta kaikkea pahaa!"
Vasanloikka näytti miettivät hetken. Sitten hän käänsi totaalisen ärtyneen katseensa Syreenitassuun.
"Syreenitassu!" hän sähähti. "Onko tämä totta?"
Tiikeritassu odotti vastausta sydän pamppaillen. Asettuisiko Syreenitassu Sammaltassun puolelle valehtelemalla että ei ollut totta? Vai kertoisiko naaras totuuden, sanoisi että totta on, ja pelastaisi Tiikeritassun pinteestä, tai ainakin lievittäisi syytöksiä?

//Tikru?
//Ja nyt ei enää pikku kahakasta olekaan kyse >:D vaan kunnon tappelusta xD

Vastaus:

Mitäköhän Syreenitassu sitten vastaa? Saat tästä tappelun täytteisestä tarinasta 21 kp:ta!

- Jezkebel

Nimi: Syreenitassu - Kuutamoklaani

17.02.2018 22:30
Syreenitassun katse oli kiinnittynyt lintua vaanivaan Tiikeritassuun.
Vaikka se näytti todella mahdottomalta saada lintu kiinni Tiikeritassu säteili itsevarmuutta ja taitoa ja se sai vaikutuksen syttymään häneen.
Lopulta kuitenkaan nuori liekinoranssi raidallinen naaras ei saanut lintua kynsiinsä, vaikka kuinka paljon yrittikin. Hän näytti Syreenitassun mielestä aikuiselta soturilta.
Häntä lämmitti Pilvipyrstön onnittelut hiiren saalistamisesta ja se mikä sai naaraan kasvoille nousemaan aran hymyn. Se samainen hymy oli pysynyt hänen kasvoillaan koko tämän ajan.
Hän tassutteli muun partion kanssa Tiikeritassun luokse ja hän hymyili hieman lämpimämmin.
"Se oli hyvä yritys, kyllä sinä noilla taidoilla sen seuraavalla kerralla kiinni saat!" hän naukui katsoen tuota oranssiruskeilla silmillään.
"Ensi kerralla sitten", Pajukukka naukaisi heittäen Tiikeritassulle rohkaisevan hymyn.
Sammaltassu kiilasi hänen ja Tiikeritassun väliin mulkaisten toista naarasoppilasta muka huomaamattomasti.
Syreenitassu kurtisti kulmiansa ja vilkaisi kahta oppilasta.
"Kaipa se olisi ollut edes yritys jos olisit saanut sen kiinni!" Sammaltassu naukaisi ivallisesti virnistäen.
//Meikäläinen? Ja sori jos on jotenkin sekava xD On vaan kiva tehä pientä kahakkaa näiden hahmojen välille ;D

Vastaus:

Ei pieni kahakka ketään haittaa! ;) Kp:eita tarinasta tulee 9.

- Jezkebel

Nimi: Meikäläinen

17.02.2018 10:16
Oho, en huomannut että Tikrun tarinassa Syreenitassu ehti jo haudata hiiren.... no, nyt se on sitten kahdesti tehty xd

Nimi: Meikäläinen

16.02.2018 21:21
Tiikeritassu - Kuutamoklaani

Hiiri oli oikeasti hyvin napattu. Mutta miksi mustaturkkisen oppilaan ääni oli ollut niin viileä, Tiikeritassu pohti. Ja miksi Sammaltassu mulkoili Tiikeritassua? Entä miksi Sammaltassu käyttäytyi niin... omistushaluisesti Syreenitassua kohtaan? Miljoonat kysymykset risteilivät naaraan päässä. Tiikeritassu siristi silmiään ymmällään ja katsoi kumpaakin oppilasta.
"Hyvä, Syreenitassu", Pajukukkakin kehui, ja Vasanloikka nyökkäsi. Pilvipyrstökin käänsi katseensa kohti Syreenitassua ja hymyili rohkaisevasti.
"Hienoa!", hän sanoi.
Tiikeritassu tassutteli lähemmäs oppilaita ja kysyi:
"Hautaatko saaliin siihen, vai aiotko kantaa sitä mukana, Syreenitassu?"
"Hän hautaa sen tähän", Sammaltassu vastasi toisen puolesta itsevarmalla äänensävyllä joka sanoi 'ja jos joku väittää vastaan niin..!'. Tiikeritassu katsoi häntä silmiin ja siristeli epäileväisenä.
"Anteeksi vain, mutta kysyin Syreenitassulta", hän sanoi vähän töykeästi ja katsoi taas Syreenitassua. Samalla hän hymyili vähän.
Sammaltassu murahti vähän loukkaantuneena.
"Varmaan tähän", Syreenitassu vastasi katsahtaen Tiikeritassuun vähän kulmiensa alta. Tiikeritassu kohautti olkapäitään ja nyökkäsi.
"Tekisin samoin."

//vähän myöhemmin

Tuollahan on lintu, Tiikeritassu huomasi ja erkani joukosta. Hän tutkiskeli linnun paikkaa ja pohti miten olisi paras hyökätä.
Lintu oli erään pienikokoinen puun alimmalla oksalla, melkein kymmenen ketunmitan päässä Tiikeritassusta, noin hännänmitan päässä maasta. Siihen voisi hypätä helposti. Vaan ainoa ongelma oli se että lintu, taisi olla varis, napitti suoraan Tiikeritassua silmiin. Naaras jähmettyi. Sitten hän alkoi hitaasti peruuttamaan taaksepäin. Askel, askel, askel, askel... Hän peruutti vaikka miten kauan, monta ketunmittaa, kunnes pääsi erään erittäin suuren puun taakse. Sieltä hän kurkkasi lintua, ja näki ettei saalis enää katsonut sinne. Samalla hän näki kauempana myös partion, joka katseli tarkkaavaisena tiikerinraitaisen oppilaan touhuja. Tiikeritassu alkoi sivusuunnassa hiipimään oikealle, ja aina jokaisen puun kohdalla pysähtyi ja varmisti ettei elukka katsonut. Kun hän pääsi sen selkäpuolelle, ja tuuli puhalsi kumpaisenkin kohdalla alaviistosti vasemmalta, Tiikeritassu alkoi hiipimään kohti eläintä. Enää ketunmitta, hän ajatteli ollessaan lähempänä. Nyt kaikki sujuu hyvin... Jes. .. *askel.... oikea, vasen, oikea, vasen, varo risua, hups, melkein astuin sen päälle...*
Pari hiirenmittaa! Tiikeritassu jännitti lihaksensa valmiina hyppyyn. Ja hyppäsi. Samassa läheisestä puusta kuului varoitushuuto, ja saalis räpytti siipiään. Liian aikaisin. Kun Tiikeritassu laskeutui oksalle, lintu oli jo ehtinyt pakoon. Mutta Naaras oppilasta ei luovuttanut, vaan loikkasi uudelleen sitä kohti. Hän liisi ja liisi pidemmälle, ja saavutti lintua, hänen etukäpälänsä osuivat lintujen ja hän painoi kyntensä sen siipeen. Mutta hän putosin takaisin maahan, tassuissaan vain iso kasa höyheniä, ja lintu, joka näytti vähän kaljulta, räpytti jo liian kaukana. Tiikeritassu teki vielä viimeisen toivottoman loikan, ja onnistui hyppäämään ennätyksellisen korkealle, muttei saanut lintua enää kiinni. Hän huokasi ja käänsi katseensa partioon, joka tuli häntä kohti.

//Tikru?

Vastaus:

No, joka kerralla ei saalista voi saada... Mutta saat kylläkin 19 kp:ta.

- Jezkebel

Nimi: Tikru

16.02.2018 10:12
//Ja unohtu tosta et jatkatko Meikäläinen? :)

Nimi: Syreenitassu - Kuutamoklaani

16.02.2018 10:11
"Kiva, ollaan nyt sitten samassa partiossa. Kuka muuten mestarisi on, onko Pilvipyrstö? Vai Pajukukka? Vai joku muu?" Tiikeritassu arveli katsoen Syreenitassua kysyvänä.
Syreenitassu huokaisi hiljaa ja käänsi katseensa eteenpäin liekinoranssista naarasoppilasta.
"Mestarini on Varistähti", hän naukaisi hiljaa ja kurtisti kulmiaan.
"Eikä hän opeta minua koskaan."
"Ai?" hän kuuli Tiikeritassun hieman älähtävän.
Matka tuntui todella pitkältä, se oli täynnä risuja ja hieman pitempää aluskasvillisuutta.
*Miksi Tiikeritassu halusi edes jutella hänen kanssaan?* hän mietti vilkaisten sivusilmällä hänen vierellään tassuttelevaa Tiikeritassua.
*Hän olisi voinut ihan hyvin valita Sammaltassun*, Syreenitassu hymähti hiljaisesti ja vilkaisi toisella puolellaan olevaa Sammaltassua joka tuijotti hyvin intensiivisesti Pilvipyrstöä.
Syreenitassu ärähti ja lopetti Sammaltassun mulkoilun ja kiinnitti huomionsa heidän edessään käveleviin Pajukukkaan, Pilvipyrstöön sekä Vasanloikkaan.


Hiiri nakersi pähkinänkuorta kuusen alla eikä näyttänyt huomaavan sitä vaanivaa mustaa kissaa.
*Kyllä minä sen saan!* Syreenitassu mietti ja nosti kasvoilleen itsevarman hymyn.
Hän jatkoi hipihiljaa hiipimistä ja lähestyi hiirtä hitaasti, mutta varmasti. Enään vähän ja hiiri olisi hänen!
Hän oli tarpeeksi lähellä ja loikkasi kohti hiireä ja kauhaisi tassullaan sen itselleen. Hiiri vinkaisi säikähtäneenä, kun naaras iski hampaansa siihen.
Hiiren silmät lasittuivat sen kuollessa ja Syreenitassu nuolaisi huuliaan. Veren maku tulvahti hänen suuhunsa ja sai olon kohenevaan.
"Hyvin napattu Syreenitassu!" hän kuuli selvästi Tiikeritassun huudahtavan.
Hän kuopsutti maata hiiren päälle ja kääntyi naarasoppilasta kohden.
"Kiitos", hän maukaisi kylmän kuuloisesti, vaikkei sitä tarjoittanutkaan.
Hän huomasi sivusilmällä kuinka Sammaltassu mulkaisi Tiikeritassua ja hyppelehti hänen luokseen.
"Olit aivan mahtava Syreenitassu!" Sammaltassu hihkaisi ja pukkasi Syreenitassua lapaan.
"Öh kiitos...?" Syreenitassu älähti reaktiona Sammaltassun outoa läheisyyttä.
Oliko muka Sammaltassu jostakin kateellinen Tiikeritassulle? Ja mistä?

Vastaus:

Oppilaiden kesken kateellisuutta? Mielenkiintoista... 28 kp:ta.

- Jezkebel

©2018 Saniaiskanjoni v1.2 - suntuubi.com